EU:n komissio: Vähintään 100 Mbit/s laajakaista koteihin vuoteen 2025 mennessä

26.4.2020 -- Posted by : mali

Lisäksi EU haluaa että, laajakaistaliittymät ovat nopeutettavissa 1000 Mbit/s ja siitäkin yli. Käytännössä tavoite tarkoittaa valokuidun vetämistä jokaiseen EU:ssa olevaan talouteen.

Alle on on koostettu tietoa EU:n laajakaista-strategiasta, Suomen Liikenne- ja Viestintäministeriön strategiasta, valokuituasennusten määrä Suomessa ja muualla Euroopassa sekä Oulun strategiasta "Digitaalinen Oulu - ohjelma 2019 -2023".


1. EU:n strategisia tavoitteita vuoteen 2025 mennessä sähköisen viestinnän alalla 9/2016

Seuraavassa muutamia otteita EU:n komission dokumentista (14.9.2016, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52016DC0587&from=FR ): 

 

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE: Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla - Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa

 

Strateginen tavoite vuodeksi 2025: Kaikilla EU:n kotitalouksilla, niin maaseudulla kuin kaupungissa, on käytettävissään internetyhteys, jossa laskevan siirtotiennopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka on nostettavissa gigabittinopeuteen.

 

Visio toteutetaan kolmella vuoteen 2025 ulottuvalla strategisella tavoitteella, joiden päämäärät ovat seuraavat: EU:n talouskasvun ja työllisyyden edistäminen, gigabittiyhteydet sosioekonomisen kehityksen kärjessä olevissa paikoissa; Euroopan kilpailukyky, 5G-kattavuus kaikilla kaupunkialueilla ja kaikilla suurimmilla maaliikenneväylillä; Euroopan yhteenkuuluvuus, kaikille Euroopan kotitalouksille mahdollisuus internetyhteyteen, jonka nopeus on vähintään 100 megabittiä sekunnissa (Mbit/s).

 

Laajakaistayhteyksien nykytila Euroopassa ja tämänhetkiset nykyaikaistamis-suuntaukset eivät riitä vastaamaan erittäin suuren kapasiteetin verkon mahdollistamien parempien ja nopeampien internetyhteyksien kasvavaan tarpeeseen. Niitä tarvitaan, jotta kansalaiset ja yritykset voivat kehittää, toimittaa ja hankkia tavaroita, sovelluksia ja palveluja verkkokaupassa kaikkialla Euroopassa. Sähköisen kaupankäynnin menestys, sähköisen terveydenhuollon sovellusten luotettavuus, käyttäjäkokemukset pelien ja suoratoiston video- ja äänisisällöstä ovat kaikki riippuvaisia verkon laadusta.

Strategian rahoituksesta:

 

Komissio kehottaa jäsenvaltioita yhdistämään tehokkaasti julkisen tukensa avustusten ja rahoitusvälineiden kautta tässä tiedonannossa asetettujen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi.

Syy näin koviin vaatimuksiin on selkeästi lisääntynyt tarve nopeammille verkoille, jotka EU on nähnyt vuonna 2016. Esimerkiksi UHD (4K) ja 4K televisio vaatii yli 100Mbit/s nopeuksia. Laadukkaat etävideopuhelut monen henkilön kesken vaativat myös yli 100Mbit/s nopeuksia ja myös hyvät vasteajat. Pilvessä oleva toimisto vaatii sujuvaan käyttöön vähintään 100Mbit/s. Puhumattakaan sitten 8K videoiden ja virtuaalitodellisuuden vaatimista nopeuksista esimerkiksi etäopiskeluun, 3D etäohjauksiin ja niin edelleen, kaikkia elämää helpottavia sovelluksia ei ole vielä edes keksitty.

Alla olevassa kuvassa (EU:n komission dokumentista) kuvataan sovelluksen tai palvelun yhteen käyttökertaan tarvittava internetyhteyden nopeus ja reagoivuus. Tarpeet kasvavat, kun käyttötarkoituksia on useita, mikä onkin nykyisin normi, sillä yksi käyttäjä käyttää yhteyttä usein samanaikaisesti eri tarkoituksiin (esim. television katseluun ja sosiaalisten verkostojen seuraamiseen) ja yksi yhteys on usein samanaikaisesti käytössä monilla käyttäjillä (esim. kotitaloudet, joissa on lapsia, pk-yritykset sekä koulujen ja kirjastojen kaltaiset organisaatiot). 

nopeus_vasteaika.jpg


2. Suomen Liikenne- ja Viestintäministeriön strategia 10/2018

Seuraavassa pari otetta Liikenne- ja Viestintäministeriön dokumentista kotitalouksien tietoliikenneyhteyksien kannalta :( https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161066/LVM_10_2018_Suomi_tietoliikenneverkkojen_karkimaaksi_Digitaalisen_infrastruktuurin_strategia.pdf?sequence=1&isAllowed=y ):

 

Suomi tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi – Digitaalisen infrastruktuurin strategia 2025

 

Valokuituyhteyksien rakentuminen on edennyt Suomessa varsin hitaasti. Tällä hetkellä nopea 100 Mbit/s kiinteä yhteys on tarjolla vain hieman yli puoleen kotitalouksista. Täysin valokuidulla toteutettu eli yli 1 Gbit/s -nopeuden mahdollistava yhteys on tarjolla noin 17 prosenttiin kotitalouksista.
 

Suomen tavoitteena on digitaalisen infrastruktuurin kehitys vähintään Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden mukaisesti. Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaisesti eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa.


3. Valokuituasennusten määrä Suomessa ja muualla Euroopassa 03/2019

Seuraavassa kuvassa on esitetty valokuituyhteyksien levinneisyys Euroopassa. Siniset palkit kuvaavat FTTH = Fibre to the Home yhteyksiä ja FTTB = Fibre to the Building. FTTH yhteyksiä tulisi ehdottomasti suosia, koska silloin jokaiseen talouteen saadaan maksiminopeus eikä kaistaa jaeta muiden talon asukkaiden kanssa, joten se on toki pitkäikäisempi sijoitus.

Kuva on kopioitu Fibre to the Home Council Europe:n raportista:
https://www.ftthcouncil.eu/documents/PressReleases/2019/PR%20Market%20Panorama%20-%2014-03-2019%20V3.pdf )

EU_ranking.PNG

Kuvan sinisiä palkkeja tarkastelemalla voidaan havaita, että Suomessa FTTH yhteyksien määrä Euroopan häntäpäätä, noin 5% vuonna 2019/03. Esimerkiksi Espanjassa 44% talouksiin tuli suora valokuituyhteys. Suomi on siis tällä hetkellä valitettavan kaukana huippunopeiden valokuituyhteyksien rakentamisessa. Ja kaukana mm. Liikenne- ja Viestintäministeriön tavoitteista.


4. Oulun kaupungin strategia

Oulun kaupunki on laatinut strategian “Digitaalinen Oulu - ohjelma 2019-2023” ajalle. Strategia ei nyt ihan suoraan pureudu tietoliikenneinfran rakentamiseen, mutta sen tavoitteet kyllä toisaalta perustuvat toimivan tietoliikenne-infran käyttöön.
https://www.ouka.fi/documents/52058/19950583/Digitaalinen+Oulu+09012020.pdf/cbef67e3-279a-4dd9-9ea2-a4c5ac5173a8 )  

Digitaalinen Oulu -ohjelma kokoaa kaupunkitasoiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit kahden painopisteen alle:     
■ Elinvoimaa digitalisaation ja kehittäjäkumppanuuden avulla 
■ Vaikuttavuutta digitalisaatiota ja dataa hyödyntämällä 

Tavoitteet ovat sinänsä hyviä ja kannatettavia, mutta uudet, oikeasti vaikuttavat digitaalisovellukset vaativat myös runsaasti nopeaa datansiirtokapasiteettia lyhyillä vasteajoilla. 
Digitaalinen Oulu-strategiasta näyttäisi puuttuvan kokonaan sen tavoitteisiin tarvittavan tietoliikenneinfran rakentaminen tällä hetkellä.


Loppusanat

Oulussa on paljon asuma-alueita, joissa ei ole nopeista tietoliikenneyhteyksistä tietoakaan, eikä ole lähitulevaisuudessa oikein näkyvissäkään. Hyvin moni talous on edelleen 3G/4G-verkon varassa varassa, joka on näinä päivinä hyvin ruuhkainen jo senkin vuoksi että puhelinkaapeliliittymien ylläpito lopetettiin vuoden 2019 lopussa. Nekin,  joilla oli aikaisemmin xDSL liittymä, joutuivat myös siirtymään 3G/4G-verkkoon. 

Seurauksena on ollut aika totaalinen verkon todistettavissa oleva hidastuminen, mikä on vain korostunut Korona-virus karanteenin aiheuttaman etätyön ja -opiskelun vuoksi. Koronan jatkoaaltoja ja muita uusia epidemioita odotellessa kannattaisi laittaa etäyhteydet kuntoon.

Mikäli Oulu haluaa olla uusien digitaalisten palveluiden kehityksen ja kehittämisen aallonharjalla, siihen tarvitaan ehdottomasti luotettava ja nopea tietoliikenneverkko aina palveluiden loppukäyttäjille asti. Ilman sitä kehittäjien ja käyttäjien on vaikeaa edes testata kentällä dataintensiivisiä uusia palveluita laajassa mitassa. EU:n että suomen Liikenne- ja Viestintäministeriön infrastruktuurin kehitystavoitteiden pitäisi olla korkealla prioriteetilla myös Oulun kaupungin alueella.

Ei ole mahdollista uskottavasti kehittää, pilotoida ja testata uusia nimenomaan nopeisiin datansiirtoyhteyksiin perustuvia palveluita, ellei kehittäjillä ja kaikilla loppukäyttäjillä ole mahdollisuutta päästä niihin kiinni. Oulu on suhteellisen pieni paikkakunta Euroopassa ja siihen kuuluu paljon väkimäärältään suuria ja pienempiä asumalueita kaukana ydinkeskustasta. Oulu olisi tässä suhteessa siis ketterä ja monipuolinen alusta  kehittää uusia nopeaan laajakaistaan perustuvia palveluita. Viimekädessä ne vähentävät fyysistä liikennettä sekä siihen kuluvan ajan/energian tuhlausta ja siten laskevat palveluiden tuotantotannuksia erityisesti alueille, jotka ovat kaukana keskustasta. Tämä on lienee ollut myös EU:n tavoitteiden yksi perimmäisistä tarkoituksista, jotta Eurooppa saadaan pysymään kilpailukykyisenä kehityksen etureunalla.

Oulussa on tunnetusti paljon alan huippuyrityksiä ja -osaajia. Jos infrastruktuuri olisi suosiollinen, laajakaistasovelluksia voitaisiin kehittää. Toki näitä sovelluksia voi sitten myydä muualle maailmaan, kun niitä on ensin kehitetty ja testattu Oulun alueella aluksi. Nopeaan laajakaistainfraan sijoitettu euro tuottaisi Oululle todennäköisesti hyvin monta euroa.

Paljon hypetetty 5G-teknologia ei tule ratkaisemaan Oulun alueen harvaanasuttujen alueiden tietoliikenneongelmaa. 5G radio vaatii tiheähkön tukiasemaverkon ja saadakseen maksiminopeudet, käyttäjän tulee sijaita kohtuullisen lähellä tukiasemaa. Operaattorit tuskin haluavat rakentaa tiheää tukiasemaverkkoa harvaanasutuille alueille. Lisäksi 5G tukiasemat itse tarvitsevan valokuidun vetämistä tukiasemille. Lisäksi 5G verkon tiedonsiirtokapasiteetti on rajallinen pitkällä aikavälillä, koska mahdollisia toimintataajuksia on hyvin rajoitetusti saatavilla.

Euroopan tasolta katsottuna Suomi on valokuidun osalta kehitysmaa. Valokuitu yksinkertaisesti tarvitaan, kun puhutaan EU:n strategian mukaisista vähintään 100Mbit/s ja laajennettavissa 1Gbit/s ja yli. 1Gbit/s nopeudellakin valokuidun kapasiteetista on hyödynnetty vasta murto-osa, joten kasvunvaraa riittää vuosikymmeniksi. 

Oulunkin alueella on harvaanasuttuja kyläyhteisöjä, joiden asukkaat tarvitsevat digitaalisia palveluita jatkossa. Todennäköisesti jopa enemmän kuin kaupungissa asuvat. Mutta esimerkiksi kaupalliset operaattorit eivät tunnu olevan kiinnostuneita rakentamaan kuituverkkoja niihin. Näiden asioiden vuoksi Oulun kaupungin tulee ehdottomasti tukea valokuituverkkojen rakentamista erityisesti harvaanasutuille alueilleen, joita markkinaehtoiset toimijat kaihtavat ymmärrettävistä syistä. Muutoin nämä alueet kuihtuvat entistäkin nopeammin, kun muitakin palveluita lakkautetaan kovalla kiireellä.

Suurimmassa osassa Oulun lähikunnissa on ollut ja on menossa valokuituhankkeita. Yhteistä suurimmalle osalle hankkeista on, että kunta on osallistunut rahoituksen hakemiseen osuudella. Kunnan osallistuminen on vaadittu tähän mennessä ainakin Traficom:in kautta haettavalle valtion tuelle.

Lähikunnista ainakin Muhos, Liminka, Tyrnävä, Lumijoki, Kempele, II ja Pudasjärvi ovat aktiivisesti rakentaneet valokuituverkkoja kiitettävään tahtiin.

Ladataan keskustelua

Share:

Uusimmat valokuitublogit

Laajakaistan levinneisyys Oulussa

Tarkastellaan kiinteän laajakaistan levinneisyyttä Joulukuussa 2019…

Viskaalinmäellä asennetaan valokuitua

No niin, sieltähän se jo tuli, mutta ei kuitenkaan Pikkaralaan.

Laajakaista-asian edistyminen Oulun kaupungissa

Katsaus Oulun kaupungin laajakaistaa koskeviin päätöksiin

EU:n komissio: Vähintään 100 Mbit/s laajakaista koteihin vuoteen 2025 mennessä

EU:n komission, Suomen liikenneministeriön tavoitteita…